Hyvää Kristillistä Uutta Vuotta!

Ben Witherington toteaa jälleen kristityistä asian oikean ytimen. He eivät oikein tiedä mitä kaikkea heidän uskon rikas perintö sisältää.

"Kristityt ovat niin kummallisia. Juutalaiset tietysti juhlivat Rosh Hashannahia -- juutalaista uutta vuotta. Suurin osa kristityistä ei kuitenkaan edes huomannut, että Kristillinen Uusi Vuosi on juuri alkanut. Sen sijaan he mieluummin juhlivat antiikin Rooman ja maallistuneen maailman uutta vuotta tammikuun ensimmäisenä...Tätä voisi verrata kiinalaisen uuden vuoden juhlitaan, vaikka et ole kiinalainen. Juhliessamme maallista uutta vuotta tämä on huono todistus maailmalle, että emme juhli kristillistä uutta vuotta. Kristittyjen pitäisi pitää oma juhlakalenterinsa eikä Ceasarin -- olipa tämä Ceasar sitten antiikkinen tai nykyaikainen. "

Ensimmäinen adventti on kristityn vuoden alku. Juhlan ydin on keskittyä Jeesuksen toiseen tulemukseen, ei ensimmäiseen. Ensimmäisen adventin luulisi olevan meille helluntailaisille erityisen rakas, koska suuri osa teologiaamme perustuu eskatologiselle odotukselle - Tule Herra!

Tämä rukous arameaksi löytyy 1. Korinttolaiskirjeen 16:22: Maran ata. Tähän kaipuuseen Paavali lopetti erään vaikeimmista kirjeistään. Kirjeen alussa hän totesi, että Herra Jeesus Kristus on kykenevä tekemään valmiiksi hyvän työnsä ennen takaisin tuloansa korinttilaisissa, joiden moraalinen tila oli kestämätön kristilliselle elämälle. Kirjeen lopussa hän rukoilee syvän odotuksensa -- Tule Herra!

Oma rukoukseni tässä ajassa on sama. Jos Herran tulo viipyy, kuinka pitkälle kristittyjen valvominen haalistuu. Aikamme kristillisyys on heikko valo todellisuudesta: esimerkiksi avioliiton pyhyydestä tivataan koko ajan perusteluja avoliittoon muuttaneiden kristittyjen taholta. Avioerot ovat lisäntyneet hedelmänä meidän haaleasta kristillysyydestä.