Puhuja tulee joka kerta väärinymmärretyksi....

Seurakuntatyön yksi varjopuolista on jatkuva puhetyöläisen väärinymmärtäminen. Puhujan viesti välittyy kuulijan tulkittavaksi. On siis tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka puhuja tulee ymmärretyksi.

Puhujasta aiheutuvat tekijät:

Puheeseen vaikuttaa monia muita tekijöitä, jotka ovat klassisessa puheopissa eetos (kreik. eethos), paatos (kreik. pathos) ja loogisuus (kreik. logos).

Eetos tarkoittaa sekä huoliteltua esiintymistapaa (puheen luonne) että esiintyjän luonnetta. Kyseessä voi olla dramaa tai huumoria kunhan asiasisältö ei kärsi tehokeinojen käytöstä. Herätysliikkeessämme huumorin on yleisin väline esiintymiseen, mutta useasta puhujasta ja puheesta en muista kuin vitsit tai suureelliset esimerkit jälkikäteen. Tällöin vitsin painoarvo on liian suuri ja puheen sisältö ja sanottava kärsii. Puhujan moraalinen luonne tulee olla myös puheen mukainen: "Elä niin kuin saarnaat" on hyvä mittari.

Paatos (kreik. pathos) merkitsee sekä ihmisten reakointia että tunnetta. Joistakin sanotaan, että he puhuvat paatoksella, silloin kuin puheen tunnetila ylikorostuu. Mutta tunnetila on tarpeellinen hyvälle puheelle. Siki on tärkeää arvioida, mikä on se tunne, joka puheella halutaan ihmisessä herättää. Tunne usein motivoi ihmiseen toivottuun reaktioon ts. käytökseen.

Logos viittaa puheen loogisuuten. Puheen logiikkaa rakentaa johtoajatus, pääasian kohdat, esimerkit ja sovellutukset. Jos puheesta puuttuu hallitseva johtoajatus, koko puhe on jo syntyessään huono. Johtoajatus nimittäin määrää sekä puheen loogisen kulun, pääasiankohdat että sopivat esimerkit ja sovellutukset.

Suurimmat riskit tulla väärinymmärretyksi lienee esimerkeissä ja sovelletuksissa. Näin minulle ainakin kävi viime lauantain nuortenillan puheen suhteen. Esimerkkini valinnan olisi tullut johtaa siihen, että ihmiset minimoisit ne tekijät, jotka häiritsevät rukousta. Mutta ihmisten reakointi antoi ymmärtää, että kännykkä-esimerkkini viestitti heille kännykän syntisyyttä. Puhuin kännykän väärinkäytöstä jumalanpalvelus yhteydessä ja siitä, kuinka kännykkä voi meitä hallita. Mutta oikein käytettynä kännykkä on hyvä palvelija. Luulen, että tulin väärinymmärretyksi, koska dramatisoin liikaa esimerkkiäni enkä puheen varsinaista sisältöä.

Kuulijasta aiheutuvat tekijät:

Puhuja ei voi vaikuttaa yleisöönsä tietyissä tekijöissä. Sen kaltaiset tekijät kuten älykkyyosamäärä tai kuuntelukyky eivät ole kuulijasta aiheutuvia tekijöitä. Ne ovat hallittavissa, jos puhuja tietää kohderyhmänsä. Esimerkiksi lapsilta ja varhaisnuorilta ei tule odottaa enempää keskittymiskykyä kuin yksi minuutti per ikävuosi. Eli 12-vuotias jaksaa kuunnella 12 minuuttia. Lastenleirien ja pyhäkoulujen maratoonipuheet tulisi julistaa pannaan.

Puhuja ei voi vaikuttaa kuulijan fyysiseen vireystilaan, kuten janoon, nälkään tai väsymykseen. Tietysti köyhyyden keskellä seurakunnan pitäisi ruokkia köyhät, jotta he eivät olisi nälkäisiä kokoontumisen aikana.

Henkiseenkin vireystilaan vaikuttaminen on rajallista. Hyvä vitsi ja leppoisa tunnelma voi piristää masentunutta hetkeksi, jotta hän jaksaa kuunnella. Mutta kestävä ratkaisua asiaan ei ole. Kuulijan vastuu on tulla levänneenä ja itsestään huolehtineena, jos aikoo saada irti parhaan osan saarnaa tai seurakunnallista opetuspuhetta.

Kuulijastajohtuvien häiriötekijöiden minimointi on kuulijan vastuulla. Tuo surullisen kuuluisa kännykkä lienee selvin esimerkki ja yleisin häiriön aiheuttaja.

Kirjoitta kommetteja asioista...