Markuksen evankeliumi - puolutuspuhe Jumalan Pojan ristintyölle

Markuksen evankeliumi on saanut ennenkuulumattoman suuresti huomiota viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Lyhyinpänä evankeliumina siihen on kiinnitetty vähiten huomiota kirkkohistoriassa verrattaessa esimerkiksi Matteuksen ja Johanneksen evankeliumeihin. Pituus ja sisältö ovat vaikuttaneet tämän evankeliumin aliarvioimiseen noin 1800 vuoden ajan, kunnes alkukristillisyyttä ja Uutta testamenttia alettiin tutkia historiallisesti. Nyt tätä dokumenttia arvostetaan yhtenä aikaisimmista kirjallisista tuotoksista, jossa seurakuntayhteisö muistelee evankelistan johdolla, mitä tapahtui Jeesus nasaretilaiselle.

Markuksen evankeliumin selittämiseen on sovellettu useita eri näkökohtia, joista kannatan sitä, että se kirjoitettiin selittämään Jeesuksen ristin kuolemaa (en vähiten siksi, että Gundry kommentaari on huikea osoitus tästä väitteestä). Evankelista näkee tärkeäksi painottaa Jeesuksen omaa kykyä ennustaa hänen tuleva kohtalonsa. Jo ensimmäisistä jakeista lähtien (1:1-4) lukijalle annetaan avain ymmärtää Markuksen evankeliumin tarkoitus: Jumalan Pojasta, messiaasta, kertova evankeliumi perustuu jumalalliseen suunnitelmaan. Johannes Kastajakin tulo oli tallennettuna Vanhan testamentin teksteissä.

Markus 1:2-4 avaa lukijan ymmärryksen näkemään, kuinka Markuksen evankeliumin ennustusosia olisi luettava. Profetiaa seuraa täyttyminen, siksi lukuisat passio-ennustukset seuraavat tätä mallia, jonka löydämme heti alusta saakka. Johannes Kastajan tuleminen on profetaallisesti asetettu tapahtuvaksi ja näin se tapahtui. Saman tavan mukaisesti evankelista käyttää Jeesuksen ennustuksia Jumalan Pojan kuolemasta. Jokainen Jeesuksen ennustus katsoo eteenpäin, kohti paradoksaalista ristin kuolemaa. Toisin sanoen Markuksen evankeliumissa toimii kaava ennustus-täyttyminen.

Kun vertaamme tätä tapaa Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeihin, huomaamme tärkeän eron. Kaksi muuta synoptista evankeliumia esittävät todisteet ennustusten toteenkäymiseen jälkikäteen. Esimerkiksi Jeesuksen syntymästä kertovassa perikoopissa (1:18-25) ensimmäiseksi todetaan, että Maria tuli raskaaksi Pyhän Hengen työnä ja vasta sitten annetaan selitys tälle tapahtumalle Vanhasta testamentista ikään kuin ennustuksen tuloksena. Markuksen evankeliumi toimii päinvastoin: ennustus-täyttyminen.

Tämä on keskeinen argumentti sille, että Markuksen evankeliumi on kirjoitettu puolustamaan Jumalan Pojan skandaalimaisen ristinkuoleman ja siitä seuranneen ylösnousemuksen tärkeyttä. Kuinka ristillä kuollut Jeesus voisi olla Jumalan Poika? Tälle täytyi antaa selityksensä, joka löytyy Jeesuksen omista profetioista (8:31-33; 9:9-13; 9:31; 10:33,34) .

Nykypäivän lukija on saattanut etääntyä Jeesuksen ajan Rooman valtakunnan tavasta ja syistä toimittaa ristiinnaulitsemisella tapahtuva teloitus. Syy siihen liittyy rikollisuuteen tai maan petturuutteen. Kuinka Jeesuksen seuraajat saattoivat uskoa Häneen enää, kun häpeällinen teloitus oli tapahtunut? Keskeistä tämän kysymyksen vastaamiseen on Jeesuksen ennustuksessa. Näin täytyi tapahtua. Tästä seuraa loogisesti myös se, että jos Jeesus osasi ennustaa oman kuolemansa, on mahdollista, että Hän nousi ylöskuolleista.

Markuksen evankeliumi käyttää Jeesuksesta useita ilmaisuja, kuten esimerkiksi Ihmisen Poika ja Jumalan Poika. Vaikka myöhemmät kirkkkoisät ovat tulkinneet näiden viittaavan Jeesuksen ihmisyyteen ja jumaluuteen, Jeesukselle ne merkitsivät messias-käsitteitä ja olivat lähekkäisiä synonyymejä. Idea on kuitenkin se, kuinka voittoisa messias voisi kärsiä? Hänen odotettiin tulevan voittoisan tuomarin roolissa Danielin kirjan luvun 8 hengessä. Markuksen evankeliumi todella korjaa tätä käsitystä ja puollustaa, että Jeesuksen täytyi messiaana kuolla ja nousta ylös ennen kuin Hän voisi tulla pilvissä tuomarin roolissa.

Tässä ovat keskeiset näkökohdat, joiden mukaan minä luen Markuksen evankeliumia ja sen teologista sisältöä.